Säännöt

SUOMEN TASOLASI YHDISTYS RY            

Vahvistettu 18.9.2019 ylimääräisessä yhdistyksenkokouksessa.

SÄÄNNÖT         

 

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen Tasolasiyhdistys ry, Finlands Planglasförening rf, ja yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen kieli on suomi.

2 § Tarkoitus

Yhdistys on tasolasi-, lasitus-, rakennuslasitus- ja lasinjalostusalalla ja siihen liittyvää toimintaa harjoittavien yritysten toimialajärjestö.

Yhdistyksen tarkoituksena on parantaa jäsentensä yleistä ja yhteisiä elinkeinopoliittisia toimintaedellytyksiä, valvoa jäsentensä etuja työsuhteisiin liittyvissä asioissa ja edistää jäsentensä välistä yhteistoimintaa. Lisäksi tarkoituksena on pyrkiä vaikuttamaan lasirakenteita koskevien vaatimusten ja suositusten sisältöön, mikä edistää turvallista ja laadukasta lasirakentamista.

Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

3 § Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

1. seuraa alansa taloudellista kehitystä, lainsäädäntöä ja julkista hallintoa sekä tekee näihin liittyen aloitteita, esityksiä ja antaa lausuntoja,

2. edistää yritteliäisyyttä, terveitä liiketoiminnan muotoja ja korkealaatuista tuotantoa tarjoamalla jäsenistölleen koulutusta,

3. tekee tarvittaessa koko alaa, tai sen osasta alaa koskevat työehtosopimukset,

4. neuvoo ja tukee työehtosopimuksen piiriin kuuluvia jäseniä työsuhteisiin liittyvissä asioissa, valvoo jäsentensä etua työsuhteisiin liittyvissä asioissa sekä tukee ja auttaa työtaistelutilanteissa,

5. ohjaa ja neuvoo jäseniään yritystoiminnan harjoittamista ja alaa koskevan lainsäädännön ja sopimusten soveltamisessa,

6. edistää toimialansa tuotteiden standardisoimista ja teknologista kehitystä tekemällä esityksiä ja antamalla lausuntoja,

7. harjoittaa koulutusta ja neuvontaa sekä laatii tilastoja, ennusteita ja muita tarvittavia selvityksiä,

8. harjoittaa alansa tiedotus - ja julkaisutoimintaa ja pitää yhteyttä viranomaisiin sekä tiedotusvälineisiin toimialaansa koskevissa kysymyksissä,

9. seuraa toimialansa kansainvälistä kehitystä sekä osallistuu alan järjestöjen kansainväliseen yhteistoimintaan,

10. edustaa toimialaansa elinkeinoelämän järjestöissä sekä tarpeellisiksi katsotuissa yhteisöissä ja elimissä,

11. toimii muilla vastaavilla tavoilla yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi

4 § Jäsenyys

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan ottaa luonnollinen henkilö ja oikeuskelpoinen yhteisö, joka Suomessa harjoittaa 2 §:ssä tarkoitettua toimintaa. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi kelpuutetaan emoyhtiöitä, ei pelkkiä agentuureja.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan ottaa myös rekisteröity yhdistys, jonka jäsenet harjoittavat 2 §:ssä tarkoitettua toimintaa. Yhdistyksen jäsenet voivat myös erikseen liittyä yhdistyksen jäseneksi.

Jäsenanomus on tehtävä kirjallisesti. Jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus. Kun hakemus on hyväksytty, jäsen on velvollinen noudattamaan yhdistyksen sääntöjä.

Yhdistyksellä voi olla kunnia- ja kannattajajäseniä. Kunniajäseneksi yhdistyksen hallitus voi kutsua henkilön, jonka katsotaan voivan edistää yhdistyksen toimintaa tai joka ansiokkaasti on toiminut sen hyväksi. Kannattajajäseneksi yhdistyksen hallitus voi hyväksyä henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka harrastaa tai muutoin haluaa tukea yhdistyksen toimintaa.

5 § Jäsenmaksu

Varsinainen jäsen suorittaa yhdistykselle jäseneksi tultuaan liittymismaksun ja vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruus ja määräytymisperusteet päätetään vuosikokouksessa kalenterivuodeksi kerrallaan.

Jäsenmaksun tulee perustua maksettuihin palkkoihin, henkilöstömäärään tai jäsenen tuotannon arvoon tai liikevaihtoon tai edellä mainittujen jäsenmaksuperusteiden yhdistelmään. Työmarkkinapalveluista maksetaan erillinen lisäjäsenmaksu. Jos jäsen valitsee vain työmarkkinapalveluiden jäsenyyden, jäsenmaksu on sama kuin varsinaisella jäsenellä (ilman lisäjäsenmaksua).

Jäsenenä olevan yhdistyksen jäsenmaksu määräytyy ko. yhdistyksen jäsenten yhteenlaskettujen palkkojen tai tuotannon arvoon tai liikevaihtoon tai edellä mainittujen jäsenmaksuperusteiden yhdistelmään.

Jäsenen on vuosittain annettava jäsenmaksun laskemista varten tarvittavat tiedot helmikuun loppuun mennessä.

Vuosikokous päättää jäsenmaksulle vähimmäismäärän ja sen määräytymisperusteet. Uusi jäsen suorittaa ensimmäisenä jäsenyysvuotenaan jäsenmaksun vain niiltä kuukausilta, joina se on kuulunut yhdistykseen.

Hallitus määrää jäsenmaksun erääntymisajankohdat.

Kannattajajäsenet suorittavat vuosikokouksen määräämän kannatusmaksun.

Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

Yhdistyksenkokous voi lisäksi erityisestä syystä yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi päättää edellä mainittujen jäsenmaksuperusteiden mukaisesti ylimääräisen jäsenmaksun perimisestä jäseniltä. Lisäjäsenmaksusta voidaan tehdä päätös kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Lisäjäsenmaksun suuruus saa olla enintään kaksi kertaa niin suuri kuin varsinainen jäsenmaksu.

Jäseniä voidaan velottaa myös niistä kuluista, jotka aiheutuvat erityisistä yhdistyksen suorittamista, 3 §:ssä mainituista jäsenpalveluista.

6 § Vapautus jäsenmaksuista

Hallitus voi myöntää poikkeuksia maksuvelvollisuudesta, jos jäsenen maksukyky on olennaisesti alentunut tai muu erityisen painava syy antaa siihen aiheen.

7 § Jaostot

Yhdistyksen jäsenet voivat hallituksen suostumuksella perustaa jaostoja hoitamaan alatoimialaansa liittyviä erityiskysymyksiä. Kuhunkin jaostoon kuuluvat jäsenet ovat velvollisia kattamaan jaoston toiminnasta syntyneet erilliskustannukset. Yhdistyksen hallitus hyväksyy jaostojen toimintasuunnitelmat.

8 § Hallintoelimet

Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää vuosikokous ja sen asioita hoitavat hallitus ja sen alaisuudessa toimiva toiminnanjohtaja sekä hänen apunaan yhdistyksen henkilökunta.

9 § Varsinaiset kokoukset

Jäsenet kokoontuvat vuosittain varsinaiseen kokoukseen eli vuosikokoukseen, viimeistään toukokuun loppuun mennessä hallituksen määräämänä aikana ja määräämässä paikassa.

Ylimääräinen yhdistyksenkokous pidetään, kun varsinainen kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten hallitukselta kirjallisesti pyytää.

10 § Kokouskutsu

Kutsu vuosikokoukseen toimitetaan kirjallisesti jäsenille vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Kutsu voidaan toimittaa myös sähköpostitse.

Ylimääräinen yhdistyksenkokous kutsutaan koolle samalla tavalla kuin vuosikokous. Kiireellisissä tapauksissa voidaan kutsu toimittaa viisi (5) päivää ennen kokousta.

11 § Vuosikokouksessa käsiteltävät asiat

1. esitetään hallituksen kertomus edellisen kalenterivuoden toiminnasta

2. esitetään edellisen vuoden tilinpäätös sekä tilin- tai toiminnantarkastajien kertomus

3. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toiminnanjohtajalle

4. vahvistetaan kuluvan vuoden talousarvio ja päätetään liittymismaksusta ja yhdistykselle suoritettavista jäsenmaksuista sekä kannatusmaksusta ja vähimmäisjäsenmaksusta.

5. määrätään hallituksen jäsenten ja toiminnantarkastajien palkkiot.

6. valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle.

7. Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja seuraavaksi toimintakaudeksi.

Kokouksessa otetaan lisäksi käsiteltäväksi muut asiat, jotka hallitus esittää sekä sellaiset asiat, jotka jäsenet ovat esittäneet varsinaisessa kokouksessa käsiteltäviksi, ilmoituksella, joka on toimitettu hallitukselle vähintään neljä viikkoa ennen vuosikokousta. Päätöksiä tehtäessä on huomioitava yhdistyslain 24§:n määräykset.

Ylimääräisessä yhdistyksenkokouksessa käsitellään vain kokouskutsussa mainitut asiat.

12 § Päätöksenteko yhdistyksenkokouksessa

Jokaisella varsinaisella jäsenellä on yksi ääni.

Yhdistysjäsenellä on yksi ääni alkavaa viittäkymmentä (50) jäsentä kohti.

Kannattaja ja kunniajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei ole äänioikeutta.

Äänestyksessä saadaan käyttää valtakirjaa.

Päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla. Muutoin päätökseksi tulee kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide.

13 § Hallitus

Yhdistyksen hallitukseen kuuluu kymmenen (10) jäsentä, joista viisi (5) valitaan vuosikokouksessa kahdeksi (2) toimikaudeksi erovuoroisten tilalle. Toisessa kokouksessa erovuoro ratkaistaan arvalla. Jäsenten toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallituksen ulkomaisten jäsenten määrä rajataan yhteen (1).

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja yhden (1) varapuheenjohtajan seuraavaksi toimikaudeksi. Hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on oltava Suomen kansalaisia.

Hallituksen jäsenten valinnassa on otettava huomioon, että jäsenet edustavat tasapuolisesti jäsenkunnan rakennetta.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajansa, tai tämän ollessa estyneenä varapuheenjohtajansa kutsusta tai toiminnanjohtajan kutsusta tai jos vähintään neljä (4) hallituksen jäsentä sitä pyytää.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään viisi (5) hallituksen jäsenistä on saapuvilla. Näistä on yhden oltava puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen tulee:

1. valvoa, että yhdistys toimii tasapuolisesti ja tehokkaasti jäsentensä yhteisten etujen hyväksi näitä sääntöjä noudattaen ja huolehtia yhdistyksen kokouksen päätösten toimeenpanosta.

2. käsitellä ja ratkaista yhdistykselle osoitetut jäsenhakemukset sekä ottaa ja erottaa jäsenet.

3. ottaa palvelukseen ja erottaa toiminnanjohtaja ja muut yhdistyksen johtavat toimihenkilöt sekä päättää heidän työsuhteidensa ehdoista.

4. vastata yhdistyksen taloudesta ja omaisuudesta.

5. esittää vuosikokoukselle kertomus edellisen kalenterivuoden toiminnasta sekä tilinpäätös ja tilin- tai toiminnantarkastajien lausunto.

6. laatia kutakin toimintavuotta varten toimintasuunnitelma ja ehdotus talousarvioksi sekä liittymis- ja jäsenmaksuiksi.

7. valita yhdistyksen edustajat yhdistyksen toimialaan kuuluvia asioita käsitteleviin, sekä toiminnan kannalta tarkoituksen mukaisiin muihin yhteisöihin ja järjestöihin.

8. neuvotella ja sopia, yhdistyksen kokouksen niin päättäessä, koko yhdistyksen toimialaa, tai sen osa-aluetta koskevat työehtosopimukset, sekä valvoa sopimusten noudattamista.

9. hallituksella on oikeus myydä, vaihtaa ja kiinnittää yhdistyksen omaisuutta.

14 § Toiminnanjohtajan tehtävät                                                                    

Toiminnanjohtajan tehtävänä on

1. valmistella ja esitellä hallituksen kokouksissa käsiteltävät asiat

2. huolehtia vuosikokouksen ja hallituksen päätösten toimeenpanosta

3. johtaa yhdistyksen toimistoa ja järjestää sen työt

4. ottaa palvelukseen ja erottaa liiton toimihenkilöt niitä lukuun ottamatta, joiden palvelukseen ottaminen kuuluu hallitukselle sekä määrätä heidän työsuhteidensa ehdot

5. huolehtia jäsen ja muiden maksujen perimisestä sekä vastata hallitukselle yhdistyksen talouden ja omaisuuden hoidosta

15 § Tilinpäätös ja tilien tarkastaminen

Tilit päätetään kalenterivuosittain.

Tilinpäätös ja tilikirjat liitteineen sekä hallituksen kertomus jätetään toiminnantarkastajan tarkastettavaksi viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tilinpäätöksestä.

Toiminnantarkastajan lausunto on annettava hyvissä ajoin ennen vuosikokousta.

16 § Tilasto ja muut tiedot

Jäsen on velvollinen antamaan jäsenmaksun määräämistä varten tarpeelliset tiedot liikevaihdosta ja henkilöstömäärästä.

Ne yhdistyksen jäsenet, jotka ovat yhdistyksen solmiman työehtosopimuksen piirissä, ovat velvollisia antamaan yhdistyksen pyytämiä tietoja, työoloista, henkilöstön palkoista, jalostusarvosta, sekä muista asioista, joita työsuhdeasioiden hoitaminen vaatii. Kaikki jäsenistöä koskevat asiat käsitellään luottamuksellisina.

17 § Nimenkirjoittajat

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja kukin erikseen sekä se tai ne henkilöt, jotka hallitus erikseen määrää, yksin tai kaksi yhdessä.

18 § Jäsenen yleiset velvollisuudet

Jäsen on velvollinen noudattamaan näitä sääntöjä sekä yhdistyksen kokouksen ja hallituksen päätöksiä. Yhdistyksen solmiman työehtosopimuksen piirissä oleva jäsen on velvollinen noudattamaan palveluksessaan oleviin nähden niitä sopimuksia, joihin yhdistys on sidottu.

Työmarkkinapalveluiden jäsen (TES-jäsen) ei saa tehdä työehtosopimusta vastoin yhdistyksen ohjeita tai toimintaperiaatteita.

19 § Ilmoitus työtaistelusta

Jäsenen on heti ilmoitettava yhdistykselle toimipaikassaan puhjenneesta työtaistelusta ja työtaistelu-uhasta niiltä osin, jossa yhdistys on sopijapuolena.

Jäsen on velvollinen antamaa yhdistykselle seikkaperäisen selostuksen työtaistelun syistä ja kaikista niistä seikoista, joilla on merkitystä asian selvittämiseksi.

Jäsen ei saa käyttää työssään toisen järjestäytyneen työnantajan yrityksessä lakossa olevia tai työstöä suljettuja henkilöitä tai muutoin heitä avustaa.

Hallitus voi antaa jäsenelle luvan työsulun toimeenpanemiseen. Pyyntö on esitettävä kirjallisesti ja siinä on mainittava toimenpiteiden syyt ja aiotun työsulun laajuus.

Hallitus voi tehdä päätöksen useampia jäseniä koskevan työsulun toimeenpanemisesta. Sulkua ei saa toimeenpanna, ellei päätöstä kannata kolmeneljäsosaa (3/4) hallituksen läsnä olevista jäsenistä.

20 § Erottaminen ja hyvityksen määrääminen

Jos jäsen on tahallisesti rikkonut näitä sääntöjä, niiden edellyttämässä järjestyksessä tehtyjä päätöksiä, niiden perusteella annettuja ohjeita tai sellaisia yleisesti noudatettavia liiketoimintaperiaatteita vastaan, jotka ovat omiaan heikentämään yhdistyksen jäsenten asemaa tai vaikeuttamaan yhdistyksen toimintaa, voi hallitus rikkomuksen vakavuudesta riippuen antaa jäsenelle varoituksen, käynnistää hyvitysmenettelyn tai erottaa jäsenen.

Hyvityksen, joka määrätään rikkomuksen laadun ja sen aiheuttaman vahingon mukaan, voi olla jäsenelle enintään viimeksi vahvistetun jäsenmaksun määrä kymmenkertaisena.

Hyvityksen määrää hallitus.

Jäsenyyden lakkaaminen ei estä yhdistystä määräämästä hyvitystä.

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka on syyllistynyt 1. kappaleessa mainittuun rikkomukseen, jos vähintään kolme neljäsosa (3/4) läsnä olevista hallituksen jäsenistä kannattaa erottamista.

Ennen varoituksesta, hyvityksen määräämistä tai erottamisesta päättämistä jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen.

Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt maksamatta vuotuisen jäsenmaksunsa seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Erottaminen ei vapauta jäsentä erääntyneen jäsenmaksun suorittamisesta.

Erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta yhdistyksen varoihin. Ennen jäsenyyden päättymistä erääntyneet maksut ja sen jälkeenkin määrätyn hyvityksen entinen jäsen on velvollinen maksamaan.

21 § Yhdistyksestä eroaminen

Jäsenen, joka haluaa erota yhdistyksestä, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsenyys lakkaa sen tammi - tai heinäkuun alusta lukien, joka ensiksi seuraa kuuden (6) kuukauden kuluttua ilmoituksen tekemisestä.

Jäsen erotetaan yhdistyksestä heti, kun jäsen lopettaa toimintansa tai luovuttaa toiselle ne laitokset, joiden perusteella se on ollut yhdistyksen jäsenenä, tai joutuu konkurssiin.

Jäsenen erotessa jäsen ei saa takaisin yhdistykselle suorittamiaan maksuja eikä mitään osaa yhdistyksen varoista.

22 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on tehtävä varsinaisessa kokouksessa vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä.

Jos yhdistys puretaan tai lakkautetaan, on sen varat käytettävä jonkin yhdistyksen toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen purkamisesta päättävän kokouksen päätöksen mukaisesti.